Päivän Raamatunkohta: Saarnaajan kirja 10:20

 Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasi kiroile rikasta; sillä taivaan linnut vievät äänen, ja siivelliset ilmoittavat sanan!

 Hmm.. Tämä jae tuli mieleeni, kun seurailin hevostarhan tapahtumia tänä aamuna. Vei vain aika kauan, että löysin sen Raamatusta! :) Meille tuli nimittäin lauantaina/sunnuntaina aamuyöllä yksi uusi hevonen. Laitoimme Vilin ensin tallivuokralaisemme, Mantan tarhaan. Aamulla menin ruokkimaan hevosia, ja ihmettelin, kun Manta, maailman ystävällisin elukka, ajoi Vilin pois ruualta. Vieläpä varsin vihaisesti. Manta on aina tullut hyvin toimeen kenen kanssa vain, mutta nyt se oli todella vihainen.

 Ihmettelin hiukan, mutta siirrettiin sitten Vili toiseen tarhaan mieheni kanssa. Nitro ja Liinu suhtautuivat suopeasti uuteen kaveriin aluksi, mutta hetken kuluttua Liinulle ja Vilille tuli riita. Liinu on ollut kokoajan meillä kaikkien pomo ja Vili oli ilmeisesti sitä mieltä, että nyt osat vaihtuu. Siinä oli kaviota ilmassa ja äänet olivat todella vihaisen kuuloisia. Ensin ajattelin, että ne on laitettava eri tarhoihin, mutta tilanne näyttikin rauhoittuvan.

 Aamulla, kun katsoin, Liinu ja Nitro ajoivat Viliä takaa. Enää ei kukaan potkinut, mutta ilmeisesti Vili ei ollut vieläkään antanut niin paljoa periksi, että se olisi kelvannut tarhan herralle, Liinulle. Kun Jyri vei hepoille aamupalan, muut söivät, mutta Vili oli ajettu tarhan nurkkaan. Siellä se mökötti kumihuulet pitkänä. Sinne sitten jouduttiin viemään moneen kasaan ruuat, että kaikki voi syödä rauhassa. Hankalaa vain, kun tuo uusi humma on niin kovin hoikka, että toivoisin sen vähän lihovan, eikä se takuulla onnistu noilla juoksun määrillä..

 Mutta, anyway, tässä nähdään hyvä esimerkki esivallan kunnioittamisesta.. Jos tuo suuri kumihuuli voisi antaa periksi ja kunnioittaa tarhan herraa, sen elämä olisi paljon helpompaa ja mukavampaa.

 Itseasiassa, Vili heittäytyi hankalaksi siinäkin, kun sitä lastattiin traileriin vanhassa kodissaan. Se jouduttiin vetämään liinoilla koppiin, eikä se tainnut olla mukavaa sen, eikä kenenkään muunkaan mielestä. Ja koska tällä kaverilla ei ole mitään koppeja vastaan yleensä, oli asia tulkittava niin, että kunnioitusta puuttui myös ihmistä kohtaan!

 Tarinan opetus numero yksi on, että kannattaa kunnioittaa maallista esivaltaa, tarhan herraa. Ja opetus numero kaksi on, että kannattaa kunnioittaa myös Jumalaa, jota tässä tarinassa vastasi ihminen. Siitä seuraa suuri siunaus. Eli: Usko herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut. Ja kunnioita esivaltaa, eli lakeja ja presidenttiä, niin et joudu vankilaan!