Aika on suorastaan syöksynyt eteenpäin. En ole edes muistanut, että jotakin voisi kirjoittaa. Tai ainakaan mitään muuta, kuin koulutehtäviä. Mutta nyt päätin, että on keksittävä muutakin! Tänne siis...

 Elämässä on sivu kääntynyt. Sairastuin ja siitä seurasi kaaos. Hevoset oli laitettava pois ja piti miettiä työkuviot uudelleen. Lapset ovat kasvaneet valtavasti ja olen istuttanut puutarhan. Olen aloittanut opiskelun ja saanut uuden työpaikan. Eli ilmassa on uusia alkuja vaikka kuinka. Niitä on myös edelleen talomme ikkunalaudat aivan pullollaan, koska kaikkia taimia en ole vielä saanut istutettua ulos asti. Puutarhassa kukkivat tällä hetkellä osa narsisseista, vuorenkilpi, hyasintti, kevätkiurunkannus, kevätpikkusydän, vuohenjuuri, puistolemmikki, pelto-orvokki, jääkurjenmiekka, pystykiurunkannus, ukonmansikka, kevätesikko, ja tosi moni rikkaruoho. :) Aijjuu, siivuokko ja idänsinililja pääsi uohtumaan (ja ehkä joku muu, joka ei nyt tullut mieleen). Aion tänään hilata itseni pihalle ennen yövuoroa ja istuttaa jaloakileijan vauvoja. Saapa nähdä, kuinka heidän käy, kun joutuvat ulos. 

 Lasten kanssa on ollut myös hyvin mielenkiintoista. He ovat alkaneet yhä enemmän ajella autoillaan. Nyt niitä on jo kaksi tuossa entisellä ratsastuskentällä.. J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4t%20091-normal.j

 noh, oikeasti tuo ikkunakin meni kyllä rikki airbaginpuhkaisutilanteessa.. Pojat katseli suut auki ja sanoivat nyt erittäin hyvin ymmärtävänsä, miksi sitä ei saa peltoautossa olla.. :D 

 Niin ja vielä kaksi uutta alkua. Olen opetellut puhumaan hiukan eestin kieltä ja saanut yhden lemmikkihevosen, joka on nyt kärryttelyopissa Harjavallan maanosassa. Eli elämä ei siis lopu vastoinkäymisiin, ei vaikka niitä tulisi ovista ja ikkunoista. Elämä voittaa.